Satu: «Pikku Sirkun siipien ihme»
Kaukana Suomemetsien syvyyksissä, missä taivas kohtaa maan, asui pieni lintu nimeltä Sirkku. Hän oli pieni, mutta sydämeltään suuri, ja hänellä oli unelma: oppia lentämään niin korkealle, että voisi nähdä koko maailman. Sirkku katseli aina ylöspäin, kun suuremmat linnut liitelivät taivaalla, heidän siipensä kimmelsivät auringossa kuin tähdet. Hän halusi kokea tuulen suudelman siipillään ja tuntea, kuinka maailma avautuu hänen edessään.
Eräänä kauniina aamuna, kun usva vielä leijaili järven pinnalla, Sirkku päätti, että tänään oli hänen aikansa. Hän hikoili ja venytteli pieniä siipiään, jotka olivat vielä heikot. «Jospa vain voisin lentää,» hän mietti. «Vain yksi lentopäivä riittäisi.» Hän katsoi ympärilleen ja huomasi, että hänen ystävänsä, metsähiiri nimeltä Matti, katseli häntä huolestuneena.
«Miksi olet niin surullinen, Sirkku?» Matti kysyi, häntä kiinnostaa hänen ystävänsä huolet.
«Haluan lentää, mutta en osaa. Pelkään, etten koskaan onnistu,» Sirkku vastasi surumielisesti.
Matti mietti hetken ja sanoi sitten: «Käy hakemassa Taikapuu, se voi auttaa sinua. Se on vanha ja viisas, ja sillä on voimia, joita emme ymmärrä.»
Sirkku nyökkäsi ja suuntasi matkaan kohti Taikapuuta, joka kasvoi syvällä metsän sydämessä. Hän lensi niin korkealle kuin pystyi, ja metsä avautui hänen edessään kuin vihreä meri. Kuitenkin matka oli täynnä esteitä: vaarallisia pensaikkoja ja korkeita kiviä. Mutta Sirkku ei antanut periksi. Hän käytti kaikkea rohkeuttaan ja sinnikkyyttään.
Lopulta, pitkän ja uuvuttavan matkan jälkeen, hän saapui Taikapuulle. Se oli valtava, sen oksat näyttivät kuin ne ulottuisivat pilviin, ja sen lehdet kimaltelivat kuin kalleimmat jalokivet. Sirkku astui varovasti puun juurelle ja kutsui: «Oi, viisas Taikapuu, kuule pyyntöni! Haluan lentää.»
Puu alkoi humista ja sen oksat liikkuivat, kuin ne olisivat tanssineet tuulessa. «Pikku Sirkku, sydämesi on puhdas ja rohkea, mutta onko sinulla rohkeutta kohdata pelkosi?» Taikapuu kysyi.
«Kyllä,» Sirkku vastasi päättäväisesti. «Haluan oppia lentämään, vaikka se olisi pelottavaa.»
«Hyvä on,» Puu sanoi ja satoi lehtiä Sirkun päälle. «Ota nämä siivet ja harjoittele. Mutta muista, että vain uskomalla itseesi voit saavuttaa unelmasi.»
Sirkku otti siivet ja palasi kotiin. Hän harjoitteli joka päivä, kokeillen lentää korkeammalle ja korkeammalle. Hänen ystävänsä Matti auttoi häntä, kannustaen ja tukien. He viettivät yhdessä kauniita päiviä metsän alla, oppien, että ystävyys on vahvin siipi.
Eräänä päivänä, kun aurinko paistoi kirkkaasti, Sirkku päätti, että oli aika yrittää lentää todella korkealle. Hän seisoi kalliolla, sydän pamppaillen. «Tämä on se hetki,» hän kuiskasi itselleen. «Aika lentää.»
Hän otti vauhtia ja hyppäsi. Ensimmäiset hetket olivat pelottavia, ja hän tunsi pelon puristavan rintaansa. Mutta sitten, kun tuuli tarttui hänen siipiinsä, hän tunsi vapauden ja ilon. «Katsokaa, Matti! Minä lennän!» Sirkku huusi riemuitsi.
Hän nousi korkealle taivaalle, yli metsien ja järvien. Maailma avautui hänen edessään kuin kaunein unelma. Hän näki sinisen taivaan, vaaleanvihreät metsät ja kirkkaan järven, joka kimalsi auringossa. Sirkku tunsi itsensä vahvaksi ja eläväksi, ja kaikki pelot unohtuivat.
Mutta yhtäkkiä taivaalle nousi tummia pilviä, ja myrsky alkoi raivota. Tuuli repi hänen siipiään, ja Sirkku tunsi pelon palanneen. «Matti! Apua!» hän huusi, ja ystävä oli heti hänen rinnallaan.
«Muista, mitä Taikapuu sanoi,» Matti rohkaisi. «Uskalla ja luota itseesi!» Sirkku sulki silmänsä, hengitti syvään ja muisti kaikki ne hetket, jolloin hän oli harjoitellut. Hän keskittyi, ja äkkiä hän löysi voiman, joka kantoi häntä. Hän kääntyi ja lensi myrskyn yli, ja yhdessä he pääsivät turvallisesti alas.
Kun myrsky rauhoittui, Sirkku huomasi, että hän oli oppinut jotain tärkeää: todellinen voima ei tule pelkistä siivistä, vaan sydämestä. Hän kiitti Mattia ja Taikapuuta, ja ymmärsi, että unelmat voivat toteutua, kunhan vain uskoo itseensä ja saa tukea ystäviltä.
Opetus: «Pikku Sirkun siipien ihme»
Unelmat ovat kuin siivet, ne voivat viedä meidät korkealle, mutta todellinen voima piilee sydämessämme ja ystävyyden siteissä, jotka tukevat meitä matkallamme. Uskalla unelmoida ja luota itseesi, sillä jokainen meistä voi lentää korkealle, kunhan sydän on rohkea ja ystävät rinnalla.
