Satu: «Pöllön viisaus ja kiven sisällä nukkuva aika»
Kaukana Pohjolan sydämessä, syvien metsien ja rauhallisten järvien äärellä, asui viisas pöllö nimeltä Oiva. Oiva oli vanha ja tietäväinen, ja kaikki metsän eläimet kunnioittivat häntä. Hänen suuret, kirkkaat silmänsä kantoivat mukanaan koko yön salaisuudet. Kuitenkin, Oivan viisaus oli saanut alkunsa muinaisesta kivestä, joka sijaitsi metsässä, piilossa korkeiden puiden varjossa. Kiven sisällä nukkui aika itse, odottaen, että joku löytäisi sen.
Eräänä iltana, nuori orava nimeltä Aino päätti lähteä etsimään kiveä. «Oiva, minä haluan löytää sen! Haluan tietää, mitä kiven sisällä on!» hän sanoi innokkaasti. Oiva katsoi Ainoa lempeästi ja vastasi: «Aika on tärkeä lahja, mutta sen löytäminen vaatii rohkeutta ja sydäntä.»
Aino päätti olla rohkea. Hän juoksi pitkin metsäpolkuja, kuunteli tuulen kuiskauksia ja seurasi tähkäpäiden tuoksua. Kun hän vihdoin saapui kiven luokse, se oli suurempi ja kauniimpi kuin hän oli koskaan kuvitellut. «Olen tullut etsimään aikaa!» Aino huudahti. Kiven pinnalla loisti valoa, ja Aino tunsi sen kutsuvan.
Mutta kiven ympärillä oli haasteita. Pimeä varjo, nimeltään Kylmäyö, suojeli kiveä ja pelotteli kaikkia, jotka yrittivät lähestyä. «Miksi sinun pitäisi saada aikaa?» Kylmäyö kysyi uhkaavasti. «Miksi minä en saisi nukkua rauhassa?» Aino ei pelännyt. «Koska aika kuuluu kaikille, eikä sen pitäisi koskaan olla piilossa! Jos voit antaa minulle mahdollisuuden, lupaan kunnioittaa aikaa ja käyttää sitä viisaasti.»
Kylmäyö, yllättynyt Ainoin rohkeudesta, suostui haasteeseen. «Jos voit ratkaista pulmani, pääset kiven sisään.» Aino mietti hetken ja sanoi: «Aika ei ole vain menneisyyttä tai tulevaisuutta. Se on myös tämä hetki, jolloin olemme yhdessä. Kun jaamme aikaa ystäviemme kanssa, se kasvaa ja vahvistuu.» Kylmäyö hymyili, ja sen pimeys väistyi. «Olet oikeassa, nuori orava. Ota aika ja käytä se hyvin.»
Kun Aino astui kiven sisälle, hän näki maailman täynnä tähtiä ja valoa. Aika heräsi ja valoi lämpöä hänen sydämeensä. «Kiitos, Oiva! Kiitos, Kylmäyö!» Aino huudahti, ja kaikki metsäeläimet tulivat hänen luokseen juhlimaan.
Opetus: «Pöllön viisaus ja kiven sisällä nukkuva aika»
Aika on lahja, jota tulee vaalia, ja ystävyys on avain sen ymmärtämiseen. Kun jaamme hetkemme, luomme muistoja, jotka kestävät ikuisesti.
Revontulten silta tarina ystävyydestä yli maailman
Kuu ja Unien Puutarha
Kuun Valo ja Tähtien Laulu
Ahman viimeinen haaste












